Reindeer and igloos

Our Seasons

The changing of the seasons in Lapland is dramatic and distinctly noticeable. Lapland’s main seasons are spring, summer, autumn, and winter that lasts for around half a year. Wintertime also includes the twilight period that lasts a few months; a time when there is no real daylight as the sun stays below the horizon. Lapland can also be described as the land of 8 seasons: Christmas (deep winter), Frosty Winter (late winter), Crusty Snow (spring),  Departure of Ice  ( early summer), Midnigt Sun (summer), Harvest Season (late summer), Colourful Autumn (autumn), First Snow (early winter). In the north we live in firm connection with the nature and also the changing seasons bring remarkable changes also into people's daily routines.    Polar Night and the Midnight Sun Between the seasons, the amount of light swings from one extreme to the other. In summer, the sun shines 24/7, but does not rise at all for a couple of months in the winter. The polar night is like its own world, at least what comes to the colors. Reflections of the sun light behind the horizon can be seen during the day, which color the landscape with pastel hues. After a few hours of day light the day turns to a long night, but it is not completely dark. The moon shines its shallow light to bright white snow blanket that shimmers in reflection. Harsh Winters Winter lasts nearly 200 days and we get the most snow in Finland. Snow generally covers the ground in October and only melts at the end of May. Enontekiö has the lowest average temperatures in Finland. Apart from humans, few other species survive here. The reindeer is an arctic wonder that has oleic acid in its bone marrow which works as an anti-freeze. The willow grouse and the ptarmigan are among the mere six bird species that can survive the winter in the northernmost Enontekiö without human help. Northern Lights According to an old Finnish Lapland belief, the Northern Lights, also known as aurora borealis, are created when a fox runs across the fells while whipping its tail against the snow, sending sparks up into the night sky. Many a myth has arisen from this fascinating spectacle of lights. For example, there is a belief in Japan and China that seeing the aurora borealis improves one’s fertility. The scientific explanation is that the aurora borealis are created when the charged particles of a solar wind come into contact with Earth’s atmosphere. The closer you are to the polar region, the more often you can see the lights flaming in the night sky. The best way to see the Northern Lights is to move away from the lights of the city.  Spring: Departure of Ice The rays of sunshine glisten off the snow and warm lovers of the great outdoors. Birds start the day with joyful song and catkins start to form on the willow bushes. It is spring, the transitional period from winter to summer. This is a time when the snow gradually starts to melt and nature awakens to once more display its splendour. It may also even snow in late spring, but summer is on its way, and by Midsummer at the very latest the sun should provide some nice warmth. The temperatures in Lapland in early June can fall a few degrees below zero and it may even snow. This is a time called back winter. Back winter is very unfortunate for the flora in the region, as the total growing season only lasts around three months.   Summer: Midnigt Sun Summer in Lapland is bright, the time of the nightless night. Night and day the midnight sun stays above the horizon. For instance, going as far north as Utsjoki, the sun stays above the horizon from mid-May to mid-July – altogether two months. Actual hot weather (>25°C) days are few and far between in Lapland, as the average temperature for the whole of Lapland varies between 10 to 16 degrees Celsius. Before Midsummer frost can occur in many places in Lapland, so July and its last weeks are the warmest times of the summer. Early summer also has very little precipitation, as rain only starts to increase around August. During times with no snow, Lapland offers meaningful experiences in the nightless night, the rugged beauty of the fell highlands and sparkling clear waters. Nature can be experienced by trekking, cycling and horse riding the terrain, or traversing the waterways by canoeing, white water rafting and fishing. Those who yearn for a bit of culture will be glad to hear that Lapland has a variety of events throughout the summer, such as the Midnight Sun Film Festival in Sodankylä and the Simerock Concert in Rovaniemi. In the summertime, visitors should be prepared for mosquitoes, especially if your trip heads for the Lappish wilderness in the heart of nature.   Autumn: Harvest Season and Colourful Leaves As the first night time frost of autumn sets in and the days get shorter, the vegetation starts preparations for the coming winter. The leaves of trees change colour from green into vibrant shades of golden yellow and glowing crimson to crown the period of natural colour and splendour called ruska. Ruska begins in the north where the best time to experience these remarkable colours of nature are after the first week in September. Ruska arrives in southern Lapland around a week later than in northern Lapland. Apart from admiring the countryside during ruska, the autumn is otherwise a good time to head for Lapland’s nature. The forests are full of berries and mushrooms just waiting to be picked.   Winter: First Snow, Christmas, Frosty Winter and Crusty Snow Winter starts off as dark, bleak and cold in November, but changes into bright and sunny days during springtime at the end of April. The first snowfall may occur in Lapland as early as August – September, but permanent snow cover normally falls in November. Christmastime is the darkest time for Lapland’s twilight period, a time when the sun does not rise above the horizon and there are only a few hours of daylight. The clean, recently fallen snow puts people in good spirits and facilitates winter activities, such as skiing. During the winter Lapland gets snow from 50 centimetres to the North Lapland snow depths of over a metre. February is statistically the coldest month of the year, and late February is the time when the twilight period ends. The sunshine seems to appear from nowhere to once more illuminate the northern skies and spectacularly reflects off the glistening snow. The sunshine and just below zero temperatures of early spring entice people into activities throughout the springtime, as late March is the time with the most snow and the skiing conditions in Lapland are excellent through to mid-May. During periods of snow, Lapland presents itself as sparkling clean white snowscapes with the glowing northern lights dancing through the dark skies. The silent and snowy nature can be reached in a moment on skis or snowshoes, in a sleigh pulled by huskies or reindeer, or for those after some real speed, one alternative is snowmobiling. The numerous downhill skiing centres of the Lappish fell resorts have excellent slopes for skiers and there are plenty of events throughout the season.

  • Season

Sledge ride

Private Reindeer Ranch Experience

Finland is a perfect country for social distancing and our Reindeer Ranch at Lake Peera is probably the most perfect spot to take the full advantage of it.   SPECIAL 'SOCIAL DISTANCING' OFFER WINTER 2020-2021 3100 € / night / 8 persons Book our 4 Glass Igloos, Sámi Goáthi (restaurant hut), barbeque hut, sauna and hot tub for your own private group for total price of 3100€ per night. The owner will be at your service to fulfill any special wishes during your trip.   The price includes: One night accommodation for 8 persons Half board for 8 persons (breakfast and dinner) Sauna and hot tub Meet & Greet with Reindeer at the Ranch Snow Fun at Reindeer Ranch with winter equipment: kick sleds, snow shoes, Altai skies, toboggan   For additional charge: Extra persons: 150 € / night Reindeer Herder Experience for 8 persons: 1880 € (available December-April) Private Chef and Sommelier: ask for an offer Yoga instructor: ask for an offer Other tours and activities: ask for an offer and additional suggestions for longer stays This offer is valid for minimum 2-night bookings during November 2020 - April 2021. Please note: Reindeer and outdoor activities are dependent on snow conditions. Please check prior to your arrival.   Please contact us directly to check the availability: or call us directly +358 50 537 5295

  • Booknow
  • Vasaran porotila

Hanki Reindeer

Reindeer Fun Facts

English version coming soon!   1. Yli 350 kasvin lautasmalli Kuinka usein olet kuullut jonkun tuttavasi sanovan olevansa kaikkiruokainen? No, poro pistää todennäköisesti silti paremmaksi. Niiden ruokavalioon kun kuuluu yli 300 eri kasvia. Vaikka monipuolinen kasvisten käyttö ruuassa on suositeltavaa myös ihmisille, ei poroista kannata ottaa mallia ihan kaikessa. Poroille kun maittaa myös esimerkiksi ihmisille myrkylliset kärpässienet! Ja jotta saadaan kakka-asiat pyyhittyä heti asialistalta, niin kerrottakoon sekin että porojen talvikauden pienet pyöreät papanat johtuvat kuivasta ravinnosta, johon kuuluvat jäkälien lisäksi luppo ja heinä. Kesäisin sitten jätökset näyttävät hieman erilaisilta, kun ravintokin on monipuolisempaa ja siinä on kosteutta enemmän. 2. Öljyhappoa jaloissa Poro kestää 50 asteen pakkasetkin paksulla ja tiheällä talviturkillaan, mutta kuten tarkkasilmäiset saattavat huomatakin, eivät porojen jalat ole hirvittävän raskastekoiset ja lämpöisen oloiset. Tehokkaan verenkierron lisäksi porojen jalkojen luuytimissä kiertää pakkasnesteen tavoin toimivaa öljyhappoa, joka pitää jalat liikkeessä kovillakin pakkasilla. 3. Silmät vaihtavat väriä ja havaitsevat ultraviolettia valoa Poron silmä on kesäisin kullankeltainen ja talvisin syvänsininen, eikä kyse ole pelkästään kosmeettisesta muutoksesta. Porolla, kuten myös esimerkiksi kissoilla, on silmän aistinsolujen takapuolella kalvo, joka heijastaa valoa. Kalvo aiheuttaa monilla nisäkkäillä silmien kiilumista pimeässä, ja porot laittavat vielä piirun verran muita paremmaksi: Poroilla kalvon väri muuttuu vuodenaikojen valo-olosuhteiden muuttuessa. Talvisin niiden silmät herkistyvät siniselle valolle ja silmien herkkyys jopa tuhatkertaistuu kaamoksen ajaksi. Poron näkökyvyn erikoisuudet eivät kuitenkaan lopu siihen, sillä ne pystyvät näkemään myös ultraviolettia valoa, mikä on ihmisen näkökyvyn ulkopuolella. Se auttaa näkemään muun muassa tummat petoeläimet sekä syötävän jäkälän, sillä ne imevät tehokkaasti myös uv-valoa ja täten näkyvät poroille mustina. Porojen terävät aistit eivät jää vain näköasteelle. Hajuaisti on niin tarkka, että poro löytää jäkälän ilman turhia kaiveluita paksunkin lumihangen alta. 4. Kaksi senttiä päivässä Murrosiän kasvupyrähdys on tuttu monille ihmisolennoille, mutta porot voivat kasvattaa joka vuosi uusiutuvia sarviaan jopa kahden sentin päivävauhtia, mikä taitaa olla maailmanennätysvauhti. Kesällä, sarvien ollessa kasvuvaiheessa, poron sarvet peittää nahka. Tuolloin verenkierto sarvissa on kovimmillaan, ne jopa tuntuvat lämpimiltä ja ovat erittäin tuntoherkät. Syksyn lähestyessä verenkierto heikkenee, nahka putoaa ja sarvet luutuvat. Hirvaiden komeimmat sarvet painavat irrotessaan kymmenisen kiloa. 5. Skalluvaaran koulutupa Utsjoella Suomessa on noin 4 400 poronomistajaa, joista kolmasosa on naisia. Jokaisella poronomistajalla on myös oma merkkinsä, jolla hän merkkaa kaikki omistansa porot. Merkki leikataan vasojen korviin poroerotuksen yhteydessä. Merkkejä vähemmän tunnettu asia kuitenkin on Utsjoella Skalluvaaran koulutupa, jonka Nastolan Rotaryklubi lahjoitti vuonna 1992 Guovssu ry:lle. Koulutuvan avulla poroperheiden lapset voivat käydä koulua myös erotusten aikaan. Poroaidalle kun monet nuoret menevät joka tapauksessa. 6. Varsinaisia vauhtihirmuja Porokilpailuja on järjestetty Suomessa vuodesta 1932 asti, ja nykyiseen Poro Cupiin kuuluu vuonna 2020 viisi osakilpailua sekä Inarissa järjestettävät kuninkuusajot maaliskuun lopussa. Kilpailumatkat ovat 1000 ja 2000 metriä, ja poro vetää perässään suksilla olevaa ohjastajaansa. Vauhtia on kovimmillaan jopa 60 kilometriä tunnissa, joten huippuluokan kilpaporot ovat melkoisia vauhtihirmuja. Kilpailevien porojen treenaaminen on monivuotinen projekti. Lisäksi sopivien porojen tunnistaminen erotusten yhteydessä on haasteellinen tehtävä, ja erot huipulla ovat todella pieniä. Kesät ja syksyt kilpaporotkin viettävät kuitenkin tavallista poronelämää muiden mukana.     Source: House of Lapland

  • Vasaran porotila

Mia and Niti

Vasara Reindeer Ranch Story

Coming soon in English - sorry for the inconvenience!   Nils Matti Vasara – Niti  - on poromies suvussa, joka on hoitanut porojaan Käsivarren ja Norjan tuntureilla jo kaksitoista sukupolvea. Hänen äitinsä suku Ristat (Rist) tulevat Norjasta Koutokeinon alueelta ja isän suku Vasarat ovat paimentaneet porojaan Käsivarren, Norjan ja Ruotsin suurtuntureilla aikojen alusta asti. Vasarat ovat olleet ensimmäisiä ja valtasuku alueella, muut ovat tulleet myöhemmin ja Nitin isän suvun suostumuksella saaneet jäädä alueelle. Poromieheksi synnytään. Ikiaikainen elämäntapa peritään ja verenperintönä siirtyy tietoisuus porojen käyttäytymisestä ja hoitamisesta. Ainakin parhaimmille. Ja Niti on paras. Poromiehen työ on rankkaa, tuntureille lähdetään vaikka taivaalta sataisi  pieniä vihreitä miehiä tai tuuli ujeltaisi niin että korvat soi, vaikka pakkasta olisi -40 astetta tai näkyvyys olisi nollassa. Poroja pitää paimentaa. Poron sanotaan olevan tuulen omaisuutta. Ne liikkuvat tuulien mukaan ja poromies liikkuu porojensa mukaan, väsymättä joka päivä vuodet läpeensä. Poro on viisas. Se tunnistaa hoitajansa äänestä, löytää ruokaa metrisen hangen alta, selviää ääriolosuhteissa hyytävässä kylmyydessä, kantaa mukanaan ikiaikaista perimää ja tietoa siitä, mitä kulloiseenkin vuodenaikaan tulee tehdä ja missä. Poron karva on erinomainen suoja kylmyyttä vastaan. Jokainen karva on ontto ja karvan sisällä on ilmaa, joka on paras eriste kylmässä.   Porot vasovat keväällä pälville. Ne saavat yhden vasan kerrallaan. Ensimmäiset vasat saattavat syntyä jo huhtikuun lopussa ja viimeiset yleensä heinäkuussa. Pikkuiset ovat yhtä pitkää honteloa jalkaa ja kömpelöä ruumista, mutta jo parissa päivässä niistä tulee niin nopeita, ettei niitä ihminen juoksemalla kiinni saa. Yleensä vasa seuraa emäänsä seuraavan vasan syntymään asti, eli noin vuoden. Poro on vähän itsekäs. Jos vasa menettää emänsä, toinen naarasporo ei ota vasaa hoitaakseen. Mia ja Niti ottaa – siksi tilalla on useasti kesyjä poroja pihassa. Niitä sanotaan aljuiksi. Poro ei luonnostaan ole kesy, vaikkakin utelias ja tottuu ihmiseen. Juhannuksen aikaan vasat merkitään. Korviin leikataan omistajan merkki, sanat jotka osoittavat asiasta tietäville kenelle poro kuuluu. Poro on puolivilli eläin ja jokaisen poron omistaa joku. Merkitysaika on tärkeä poronomistajille sekä porojen merkitsemisen että sosiaalisen kanssakäymisen takia. Kesän porot syövät ja valmistautuvat rykimäaikaan eli kiimaan joka on syksyllä syys-lokakuussa. Urosporot eli hirvaat kasvattavat upeat sarvet, joita tarvitaan rykimäaikana. Hirvaat valloittavat itselleen lauman naarasporoja, joita mustasukkaisesti vahtivat muilta hirvailta. Tällöin hirvaat tappelevat keskenään jopa niin rajusti, että joku voi kuolla. Tänä aikana sekä naaras- että urosporot oleilevat samoissa tokissa, mutta rykimän jälkeen urosporot hakeutuvat yhteen ja erilleen naaraista. Ne ovat tapelleet toistensa kanssa ja astuneet naaraita 4-6 viikkoa yhtäsoittoa ja laihtuneet varjoiksi entisestään, nyt ne haluavat levätä. Hirvaat suuntaavat kotiin porotilalle, missä tarjoilu pelaa paremmin kuin tunturissa. Porot syövät melkein kaikkea mitä löytävät luonnosta ja talvella se kaikki kaivetaan lumen alta. Niitä myös ruokitaan jäkälällä, heinällä ja poroille tarkoitetulla lisärehulla (heinää, melassia ja vitamiineja). Ne eivät tee juuri muuta kuin syövät ja nukkuvat. Rykimäaika verotti kaikki niiden voimat joten lepo on tervetullutta. Ne ovat niin nääntyneitä, etteivät jaksa kantaa mahtavia sarviaan, joista ne luopuvatkin alkutalven aikana. Poro siis pudottaa sarvensa joka vuosi. Ja joka vuosi se kasvattaa sarvet uudelleen, vuosi vuodelta isompina, mutta aina suunnilleen samanlaisina. Parhaat poromiehet tunnistavat poronsa myös sarvista. Myyntierotukset alkavat marraskuussa ja kestävät tammi-helmikuulle asti. Tuolloin poroelosta valitaan teuraaksi menevät ja elämään jäävät porot. Useasti myydään vasoja tai nuoria poroja, yleensä urospuolisia. Naaraita käytetään siitokseen. Myös tämä myyntierotusten aika on tärkeää sekä elinkeinon että sosiaalisen elämän kannalta. Poromiehen elämä kulkee käsi kädessä luonnon kiertokulun ja vuodenaikojen sekä poron elinvuoden tapahtumien kanssa, kelloa poromies ei tarvitse.

Nils-Matti Vasara

Welcome to Vasara Reindeer Ranch and Glass Igloos

Reindeer have been the source of livelihood in Sámiland since time immemorial, and just as importantly, they are the source of legends, myth, magic and power. Carrying on the reindeer herding tradition is fundamental to the Sámi culture and identity. You are welcome to the Vasara reindeer ranch, to visit our home and the home base of our reindeer herd. You'll have a unique opportunity to get acquainted with the exquisite native animals of the Arctic and observe our everyday life at the ranch. MEET NILS-MATTI - A REINDEER HERDER IN LAPLAND Some people prefer winter to summer. Reindeer herder Nils-Matti is one of them. Finnish Lapland is immense. It covers an area larger than the whole of Portugal, but the concept of Lapland is even larger. Many tourists think that they have reached Lapland when they have barely got halfway up Finland. The further north you go, the better you can understand the true meaning of Lapland. As you travel further north along the outstretched “arm” of north-west Finland, the coniferous forest gradually vanishes from the landscape and the birch trees shrink to a metre in height; the fells begin to rise around you in every direction and you find a silence unlike anywhere else on earth. You can see for miles but all you will hear is your own breathing and the snow crunching under your boots. Visit Kilpisjärvi, a small village in Enontekiö, and it’s easy to discover why tourists return year after year. THE SILENCE OF KILPISJÄRVI SMOOTHS YOUR SOUL On the fells you can see for miles, but all you will hear is the sound of your own breath and your boots crunching through the snow. The world is like a blue and white silent movie. Sami Nils-Matti Vasara has lived in Kilpisjärvi all his life – his roots go back 12 generations. Nils-Matti has been to southern Finland only a couple of times and even then not entirely voluntarily. As he sees it, Kilpisjärvi has everything anyone could want in life. Most importantly is the impressive natural landscape from which his family have derived their livelihood for centuries. ONE OF THE MANY In Lapland you see reindeer everywhere – by the side of the road, outside your hotel, on the fells, but they aren’t really wild. All reindeer are ear-tagged and belong to one of the reindeer herding cooperatives. GOGGLES – YOU’LL NEED THEM IN THE BRIGHT SPRING Kilpisjärvi is at its best for tourists in the spring. When the sun shines, you’re fine on the fells in nothing but a sweater, as the glistening snow reflects the light like a mirror. Even though the Lapland summer is beautiful, winter is a special time for Nils-Matti. Summer and autumn tend to just go by, resting and awaiting the first snow. It is only after the fells are finally covered in a white blanket that the normal course of life resumes. It is the moment you dig the snowmobile out of the garage to make it easier to travel across the fells. HERD OF FREE SOULS Compared to other livestock, reindeer have a pretty good life, spending their life freely wandering the fells. FOOD FOR THE HUNGRY Reindeer find it hard to find lichen under the snow, so Nils-Matti delivers hundreds of kilos of silage and dry feed to the fells every day. NILS-MATTI IN HIS SAMI DRESS Nils-Matti is one of the Sami, the indigenous population of Lapland. The traditional Sami costume is only worn on ceremonial occasions and denotes the family, area and group of its wearer.      


You are now subscribed